Löydä lähin jakelijasi

Sijainti:
Tyyppi:
Tekstihaku:
Username:
Password:
Forgot password?

Sivua päivitetty 8.1.2014: lisätty mg/l


Johdanto

Biohit Oyj on toteuttanut mittauksia karsinogeenisen asetaldehydin pitoisuuksista ravintoaineissa ja alkoholipitoisissa juomissa. Asetaldehydi on yleisesti käytetty ja luonnossa runsaana esiintyvä omenalta tuoksuva syöpää aiheuttava aine. Sitä valmistetaan teollisuuden käyttöön satoja tuhansia tonneja vuosittain. Asetaldehydiä esiintyy erityisen runsaasti elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi, kuten esimerkiksi alkoholijuomissa, etikassa ja meijerituotteissa.

Menetelmä

Tutkimuksessa käytettiin Biohitin validoimaa kaasukromatografiaan perustuvaa asetaldehydin määritysmenetelmää.
 

Testiotos

Tutkittu otos sisälsi 119 juomaa, jotka ovat elintarvikkeeksi tai alkoholijuomaksi luokiteltuja tuotteita.

Tutkimuksessa asetaldehydipitoisuutta mitattiin teollisvalmisteisista juomista, joista osa sisälsi alkoholia ja osa oli alkoholittomia. Otos sisälsi 119 eri kaupallista valmistetta, joita on saatavilla päivittäistavaraliikkeistä. Tuotekategoriat: valkoviinit, väkevät viinat, oluet, kuohuviinit ja glögi-tyyppiset juomat.

Tulokset

Tutkimusotoksen alkoholijuomissa pitoisuudet olivat yleisesti korkeita ja osassa näytteistä asetaldehydipitoisuuden mutageeninen raja 100 µM (4,4 mg/l)  ylitettiin 5-kertaisesti. Miedoissa teollisissa alkoholijuomissa (oluissa) pitoisuudet vaihtelivat tuoteryhmän sisällä huomattavasti. Pitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti myös glögi-tyyppisten juomien kohdalla.

Suurimmat asetaldehydipitoisuudet havaittiin väkevissä viinoissa ja valkoviinissä, joissa pitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 700 µmoolia/litra µM (30,8 mg/l).

Huomionarvoista on, että yli 100 µM (4,4 mg/l) pitoisuuksissa mutageenisten DNA-muutosten määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja tämä pitoisuus ylittyi siis jopa 7-kertaisesti.

Suuria asetaldehydipitoisuuksia havaittiin yleisesti myös oluissa, korkeimmillaan yli 200 µM (8,8 mg/l), sekä kuohuviinissä 151µM (6,6 mg/l).

Yleisesti voidaankin sanoa, että sekoitetuissa alkoholijuomissa pitoisuudet ovat korkeita, kun kirkkaissa viinoissa pitoisuudet ovat matalahkot muutamaa korkeaa poikkeamaa lukuun ottamatta, jotka nostivat tämän ryhmän keskiarvoa. Oluissa sitä vastoin pitoisuudet vaihtelivat paljon; aina 0 µM:sta 207 µM:iin (9,1 mg/l).

Taulukko 1. Asetaldehydipitoisuuksia elintarvikkeissa, analysointi kaasugromatografisesti.

 

Analysoitujen näytteiden lukumäärä

Analysoitujen näytteiden pienin pitoisuus, µM (mg/l)

Analysoitujen näytteiden suurin pitoisuus µM (mg/l)

Valkoviinit

15

23 (1)

547 (24,1)

Väkevät viinat

12

0 (0)

722 (31,8)

Oluet

41

0 (0)

208 (9,2)

Kuohuviinit

15

4 (0,2)

151 (6,6)

Glögit (alkoholiton)

19

0 (0)

41 (1,8)

Glögit (alkoholijuoma)

17

6 (0,3)

532 (23,4)


Johtopäätökset

Kansanterveydellisesti huomionarvoista on myös se, että virallinen luokitus alkoholijuomaksi sisältää juomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 2,8 til.-%. Monet kotitekoiset juomat, kuten kotikalja, sisältävät myös käymisteitse syntyvää alkoholia ja ovat voimakkaita asetaldehydin lähteitä. Kuluttajan tulisikin olla tietoinen jokapäiväisiin turvallisina pidettyihin kulutustuotteisiin liittyvästä riskistä.

Toimitusjohtaja Semi Korpela, Biohit Oyj: ”Elintarvike- ja alkoholiteollisuus kuten myös elintarviketeollisuutta valvova virasto myöntävät asetaldehydin olemassaolon. Asetaldehydin haitallisuus ja sille altistuminen on saatava tietoisuuteen. Kuluttajien tulee saada tietoa jokapäiväisiin turvallisina pidettyihin kulutustuotteisiin liittyvästä riskistä.”

Mittaukset

Menetelmä ja laitteisto:

Head space -kaasukromatografia soveltaen Pikkarainen ym. (1979) ja Jokelainen ym. (1994), sekä NIOSH (National Institute of Occupational Health and Safety) (1994) menetelmiä.

Clarus 500 Kaasukromatografi, BAC-2 kapillaarikolonni, TurboMatrix HS-110 näytteensyöttäjä (PerkinElmer Finland, Turku).

Kalibraattorit ja kontrollit:

Asetaldehydi, CAS 75-07-0 (Supelco, Bellefonte, PA, USA, cat# 506788), puhtaus 99,9%. Näytteet valmistettiin punnitsemalla asetaldehydi.

Menetelmän validointi:

Biohitin laatujärjestelmän mukaisesti (ISO 9001:2008, ISO13485:2003).

Validointi suoritettiin seuraavia standardeja ja direktiivejä soveltaen (menetelmä ei ole akkreditoitu):

  • Guidance for Industry. Q2B Validation of Analytical Procedures: Methodology. ICH November 1996.
  • 2002/657/EY: Komission päätös 12.8.2002, neuvoston direktiivin 96/23/EY täytäntöönpanosta määritysmenetelmien suorituskyvyn ja tulosten tulkinnan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Viitteet:

Pikkarainen PH, Salaspuro MP, Lieber CS.A method for the determination of "free" acetaldehyde in plasma. Alcohol Clin Exp Res. 1979 Jul;3(3):259-61.

Jokelainen K, Roine RP, Väänänen H, Färkkilä M, Salaspuro M. In vitro acetaldehyde formation by human colonic bacteria. Gut 1994; 35: 1271-4.

NIOSH Manual of Analytical Methods (NMAM), Fourth Edition. ALDEHYDES, SCREENING: METHOD 2539, Issue 2, dated 15 August 1994 - 10 pages.


Lue lisää: Määritä asetaldehydipitoisuus elintarvikkeesta Biohitin laboratoriossa

www.acetium.fi/testi paljastaa asetaldehydialtistuksesi


Asetaldehydi I luokan karsinogeeni

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö IARC (International Agency for Research on Cancer) totesi lokakuussa 2009, että alkoholijuomissa oleva ja siitä sisäsyntyisesti muodostuva asetaldehydi on I-luokan karsinogeeni eli ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydi kuuluu samaan vaarallisuusluokkaan kuin esimerkiksi asbesti, formaldehydi ja bentseeni. Kaikkia 1-luokan karsinogeeneja koskee yhtenäinen periaate: niille altistumista on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin välttämään. 

Tietyt ruoansulatuskanavan mikrobit (hiivat ja bakteerit) muodostavat ihmiselimistön tärkeimmän asetaldehydialtistuslähteen. Mikrobit tuottavat asetaldehydiä alkoholista, ja tietyissä olosuhteissa myös sokerista. Toisin kuin maksa mikrobit ja suolen limakalvo eivät pysty asetaldehydiä hävittämään. Alkoholin vaikutuksesta asetaldehydiä kertyy runsain määrin sylkeen ja muualle ruuansulatuskanavaan. Asetaldehydi on aine, joka kerääntyy elimistöön useista eri lähteistä ja siksi sen jatkuva saaminen lisää kumulatiivisesti useiden eri elinten syöpäriskiä. Asetaldehydi on erityisen haitallinen hapottomassa mahassa, koska siellä suun ja suoliston mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan alkoholista ja sokerista paikallisesti karsinogeenista asetaldehydiä.

Lähde: IARC, Secretan et al (2009)


Lue lisää: Tutkimustietoa Acetiumista