Löydä lähin jakelijasi

Sijainti:
Tyyppi:
Tekstihaku:
Username:
Password:
Forgot password?

GastroPanel-tutkimus

Biohit Oyj on kehittänyt ainutlaatuisen verinäytteestä tehtävän tutkimuksen, GastroPanel-biomerkkiainetestit, vatsavaivoivojen ja helikobakteeri-infektion sekä mahalaukun limakalvovaurion ja toimintahäiriön (atrofinen gastriitti) diagnostiikkaan ja seulontaan.

Toisin kuin vielä käytössä olevat helikobakteeritestit (13C ureahengitystesti ja ulosteen antigeenitesti) GastroPanel-testit löytävät luotettavasti helikobakteeri-infektion ja paljastavat oireettoman atrofisen gastriitin sekä siihen liittyviä syöpä- ym. riskejä.

Kansainvälinen helikobakteeritutkijaryhmä (Helicobacter Pylori Study Group) totesi Maastricht IV konsensuskokouksestaan laaditussa julkaisussaan huhtikuussa 2012, että verinäytteen biomerkkiainetestit ovat luotettava tapa todeta ja seuloa mahalaukun sairauksia ja niiden riskitiloja. Tutkijat suosittelevat biomerkkiainetestejä vatsavaivoista kärsivien helikobakteeri-infektion ja erityisesti atrofisen gastriitin aiheuttaman hapottoman mahan toteamiseen sekä oireettomien seulontaan. Julkaisussa korostetaan, että helikobakteerin häätöhoito ei paranna mahalaukun syövän esiasteita. Siksi säännöllistä tähystystä ja koepalojen tutkimusta (gastroskopia) suositellaan 2-3 vuoden välein, jos potilaalla on keskivaikea tai vaikea mahalaukun limakalvon surkastuma (atrofinen gastriitti). Verinäytteestä tehtävällä GastroPanel-biomerkkiainetesteillä voidaan täten useimmiten korvata kallis ja epämiellyttävä gastroskopia-tutkimus.

Samoihin johtopäätöksiin ja suosituksiin päätyivät myös Kansainvälisen Terve maha-ohjelman (Healthy Stomach Initiative) 16 ruoansulatuskanavan sairauksien asiantuntijaa 12 maasta. Biomerkkiainetestit soveltuvat sekä oireettoman että vatsavaivoista kärsivän potilaan mahalaukun terveydentilan kartoittamiseen (www.biohit.fi/ Sijoittajat/ Pörssi- ja lehdistötiedotteet: 17.02.2012 Biohit GastroPanel-biomerkkiainetutkimusta suositellaan). Työryhmän mukaan GastroPanel -biomerkkiainetestit, toisin kuin nykyisin vielä käytössä olevat helikobakteeritestit, paljastavat luotettavasti helikobakteeri-infektion lisäksi mahalaukun syövän tärkeimmän riskitilan, hapottoman mahan (atrofisen gastriitin). GastroPanelin avulla on mahdollisuus ohjata potilaita ajoissa oikeisiin jatkotutkimuksiin ja parantavaan hoitoon. Samalla löytyy luotettavasti myös niitä potilaita, joiden mahalaukku on ”terve”, millä tarkoitetaan sitä, että tutkittavalla ei ole helikobakteeri-infektiota eikä atrofisesta gastriitista aiheutuvaa hapotonta mahaa.

WHO:n alainen syöväntutkimusyksikkö IARC ilmoitti vuoden 2009 lokakuussa, että alkoholijuomissa oleva ja alkoholista sisäsyntyisesti muodostuva asetaldehydi on ryhmän 1 karsinogeeni eli yhtä syöpävaarallinen kuin helikobakteeri-infektio, asbesti, formaldehydi ja bentseeni. GastroPanel-biomerkkiainetestit paljastavat korpuksen atrofisen gastriitin, joka aiheuttaa hapottoman mahan ja joka on mahasyövän merkittävin riskitekijä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan hapoton maha on myös ruokatorvisyövän riskitekijä. Hapottomassa mahassa suusta mahalaukkuun syljen mukana kulkeutuvat bakteerit ja sienet pystyvät elämään ja tuottamaan ravinnon sokereista ja alkoholista karsinogeenistä asetaldehydiä. Geenitutkimusten perusteella asetaldehydi on sekä ruokatorvisyövän että mahasyövän merkittävin riskitekijä. Tätä riskiä on mahdollista vähentää toisella suomalaisella innovaatiolla, Acetium-kapselilla, joka aterioiden ja alkoholin käytön yhteydessä otettuna tehokkaasti poistaa karsinogeenistä asetaldehydiä mahalaukussa.

Kirjallisuutta:

1. Malfertheiner P et al. Management of Helicobacter pylori infection--the Maastricht IV/ Florence Consensus Report. http://gut.bmj.com on May 18, 2012. European H. pylori Study Group, ESPSG. (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

2. Agréus L et al. Rationale in diagnosis and screening of atrophic gastritis with stomach-specific plasma biomarkers. Scand J Gastroenterol 2012;47:136-47. Katso: rationale-in-diagnosis-and-screening-of-atrophic-gastritis-with-stomach-specific-plasma-biomarkers

3. Maailman terveysjärjestö WHO, 2009. www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2009/pdfs/pr196_E.pdf (linkki avautuu uuteen ikkunaan)