Löydä lähin jakelijasi

Sijainti:
Tyyppi:
Tekstihaku:
Username:
Password:
Forgot password?

Sivua päivitetty 8.1.2014: lisätty mg/l


Johdanto

Biohit Oyj on toteuttanut uusia asetaldehydipitoisuuksien mittauksia viileistä. Asetaldehydi on omenalta tuoksuva kemiallinen yhdiste, jota esiintyy erityisen runsaasti elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi kuten esimerkiksi alkoholijuomissa, etikassa ja meijerituotteissa. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö IARC (International Agency for Research on Cancer) on 2009 luokitellut asetaldehydin ryhmän 1 karsinogeeniseksi aineeksi (syöpää aiheuttava) ihmiselle.

Materiaalit ja menetelmät

Tutkimuksessa asetaldehydipitoisuutta mitattiin yleisesti Suomessa myytävistä viileistä. Otos sisälsi yhteensä 21 eri kaupallista tuotemerkkiä. Näytteet valittiin satunnaisesti eri päivittäistavaraliikkeistä pääkaupunkiseudulla.

Tutkimuksessa käytettiin Biohitin validoimaa kaasukromatografiaan perustuvaa asetaldehydin määritysmenetelmää (ks. alla ”Mittaukset).

Tulokset

Mittausten mukaan viilien asetaldehydipitoisuus vaihteli välillä 0-12 µM (0-0,5 mg/l). Yhdessätoista viilissä ei ollut lainkaan asetaldehydiä ja korkein mitattu pitoisuus oli 12 µM (0,5 mg/l).

Johtopäätökset

Aiemmin mitattujen jogurttien asetaldehydipitoisuuden vaihteluväli oli huomattavasti korkeampi, 14-394 µM (0,6-17,3 mg/l). Jogurttimittaustuloksissa merkittävää oli, että vain yhdessä jogurtissa havaittiin karsinogeenisen rajan alittava pitoisuus asetaldehydiä (100 µM tai mahdollisesti selvästi vähemmän, 4,4 mg/l tai mahdollisesti selvästi vähemmän), kun kaikissa muissa pitoisuus oli yhtä suuri tai suurempi kuin 205 µM (9 mg/l). Näin ollen mitattujen jogurttien asetaldehydipitoisuus oli keskimäärin 20 kertaa korkeampi kuin viileissä mitattu korkein pitoisuus .

Toimitusjohtaja Semi Korpela, Biohit Oyj: ”Suomalaisten tulisi itse voida päättää kuinka paljon he asetaldehydiä syövät ja antavat kertyä elimistöön. Tarvittava tuoteseloste kuitenkin puuttuu elintarvikepakkauksista. Olisi tärkeää taata kuluttajille mahdollisuus tehdä omia valistuneita ostopäätöksiä.”    

Mittaukset

Menetelmä ja laitteisto:
Head space -kaasukromatografia soveltaen Pikkarainen ym. (1979) ja Jokelainen ym. (1994), sekä NIOSH (National Institute of Occupational Health and Safety) (1994) menetelmiä.
Clarus 500 Kaasukromatografi, BAC-2 kapillaarikolonni, TurboMatrix HS-110 näytteensyöttäjä (PerkinElmer Finland, Turku).

Kalibraattorit ja kontrollit:
Asetaldehydi, CAS 75-07-0 (Supelco, Bellefonte, PA, USA, cat# 506788), puhtaus 99,9%. Näytteet valmistettiin punnitsemalla asetaldehydi.
 
Menetelmän validointi:
Biohitin laatujärjestelmän mukaisesti (ISO 9001:2008, ISO13485:2003).
Validointi suoritettiin seuraavia standardeja ja direktiivejä soveltaen (menetelmä ei ole akkreditoitu):
• Guidance for Industry. Q2B Validation of Analytical Procedures: Methodology. ICH November 1996.
• 2002/657/EY: Komission päätös 12.8.2002, neuvoston direktiivin 96/23/EY täytäntöönpanosta määritysmenetelmien suorituskyvyn ja tulosten tulkinnan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
 
Viitteet:
Pikkarainen PH, Salaspuro MP, Lieber CS.A method for the determination of "free" acetaldehyde in plasma. Alcohol Clin Exp Res. 1979 Jul;3(3):259-61.
Jokelainen K, Roine RP, Väänänen H, Färkkilä M, Salaspuro M. In vitro acetaldehyde formation by human colonic bacteria. Gut 1994; 35: 1271-4.
NIOSH Manual of Analytical Methods (NMAM), Fourth Edition. ALDEHYDES, SCREENING: METHOD 2539, Issue 2, dated 15 August 1994 - 10 pages.
 

Lue lisää: Määritä asetaldehydipitoisuus elintarvikkeesta Biohitin laboratoriossa


Asetaldehydi I luokan karsinogeeni

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö IARC (International Agency for Research on Cancer) totesi lokakuussa 2009, että alkoholijuomissa oleva ja siitä sisäsyntyisesti muodostuva asetaldehydi on ryhmän I karsinogeeni eli ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydi kuuluu samaan vaarallisuusluokkaan kuin esimerkiksi asbesti, formaldehydi ja bentseeni. Kaikkia ryhmän 1 karsinogeeneja koskee yhtenäinen periaate: niille altistumista on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin välttämään. 
Tietyt ruoansulatuskanavan mikrobit (hiivat ja bakteerit) muodostavat ihmiselimistön tärkeimmän asetaldehydialtistuslähteen. Mikrobit tuottavat asetaldehydiä alkoholista, ja tietyissä olosuhteissa myös sokerista. Toisin kuin maksa mikrobit ja suolen limakalvo eivät pysty asetaldehydiä hävittämään. Alkoholin vaikutuksesta asetaldehydiä kertyy runsain määrin sylkeen ja muualle ruuansulatuskanavaan. Asetaldehydi on aine, joka kerääntyy elimistöön useista eri lähteistä ja siksi sen jatkuva saaminen lisää kumulatiivisesti useiden eri elinten syöpäriskiä. Asetaldehydi on erityisen haitallinen hapottomassa mahassa, koska siellä suun ja suoliston mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan alkoholista ja sokerista paikallisesti karsinogeenista asetaldehydiä.
 
Lähde: IARC, Secretan et al (2009)
 

Lue lisää: Tutkimustietoa Acetiumista