Löydä lähin jakelijasi

Sijainti:
Tyyppi:
Tekstihaku:
Username:
Password:
Forgot password?

Sivua päivitetty 8.1.2014: lisätty mg/l


Johdanto

Biohit Oyj on toteuttanut uusia asetaldehydipitoisuuksien mittauksia rahkoista ja soijakastikkeista. Asetaldehydi on omenalta tuoksuva kemiallinen yhdiste, jota esiintyy erityisen runsaasti elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi kuten esimerkiksi alkoholijuomissa, etikassa ja meijerituotteissa. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö IARC (International Agency for Research on Cancer) on 2009 luokitellut asetaldehydin ryhmän 1 karsinogeeniseksi aineeksi (syöpää aiheuttava) ihmiselle.

Materiaalit ja menetelmät

Biohit tutki 32:n eri rahkan ja 12:n eri soijakastikkeen asetaldehydipitoisuutta. Näytteet valittiin satunnaisesti eri päivittäistavaraliikkeistä Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Bostonin alueella Yhdysvalloissa. Soijakastikkeista otettiin tutkimukseen yksi pullo kutakin tuotetta, kun rahkoista tutkittiin kulloinkin yksi tai kaksi pikaria ja näytteet mitattiin kahtena rinnakkaisena.
Tutkimuksessa käytettiin Biohitin validoimaa kaasukromatografiaan perustuvaa asetaldehydin määritysmenetelmää (ks. alla ”Mittaukset).

Tulokset

Rahkoissa mitatut pitoisuudet vaihtelivat 0:sta 177 µM:een (0-7,8 mg/l). Soijakastikkeissa asetaldehydipitoisuuden vaihteluväli oli 45 - 199 µM (2-8,8 mg/l).

Taulukko 1. Asetaldehydipitoisuuksia elintarvikkeissa, analysointi kaasugromatografisesti.

 

Analysoitujen
tuotteiden lukumäärä

Pienin havaittu
asetaldehydi-pitoisuus µM (mg/l)

Korkein havaittu
asetaldehydi-pitoisuus µM ( mg/l)

Rahkat

34

0 (0)

177 (7,8)

Soijakastikkeet

12

45 (2)

199 (8,8)


Johtopäätökset

Määritykset tehtiin asetaldehydinpitoisuuksien alustavaan tutkimiseen jogurteissa ja oluissa. Tuotemerkit valittiin satunnaisesti eri ruokakaupoista ja ne sisälsivät sekä kotimaisia, että ulkomaisia tuotemerkkejä.
Mittaustuloksissa merkittävää on, että molemmissa tuoteryhmissä oli keskimäärin korkea asetaldehydipitoisuus. Soijakastikkeissa asetaldehydipitoisuus korreloituu soijakastikkeen sisältämään etanoliin, mutta käytetyistä hapatteista johtuen myös rahkatuotteet antoivat korkeita pitoisuuksia.

Toimitusjohtaja Semi Korpela, Biohit Oyj: ”Rahkoja markkinoidaan terveyttä edistävänä tuotteena, mutta tulokset asetaldehydimittauksista ovat karua luettavaa. Tuotteiden valmistajien tulisi kertoa asetaldehydipitoisuuksista tuoteselosteissa avoimesti kuluttajille, ja näin kuluttajat voisivat itse päättää mahdollisesta asetaldehydialtistuksestaan.”   

Mittaukset

Menetelmä ja laitteisto:
Head space -kaasukromatografia soveltaen Pikkarainen ym. (1979) ja Jokelainen ym. (1994), sekä NIOSH (National Institute of Occupational Health and Safety) (1994) menetelmiä.
Clarus 500 Kaasukromatografi, BAC-2 kapillaarikolonni, TurboMatrix HS-110 näytteensyöttäjä (PerkinElmer Finland, Turku).

Kalibraattorit ja kontrollit:
Asetaldehydi, CAS 75-07-0 (Supelco, Bellefonte, PA, USA, cat# 506788), puhtaus 99,9%. Näytteet valmistettiin punnitsemalla asetaldehydi.
 
Menetelmän validointi:
Biohitin laatujärjestelmän mukaisesti (ISO 9001:2008, ISO13485:2003).
Validointi suoritettiin seuraavia standardeja ja direktiivejä soveltaen (menetelmä ei ole akkreditoitu):
• Guidance for Industry. Q2B Validation of Analytical Procedures: Methodology. ICH November 1996.
• 2002/657/EY: Komission päätös 12.8.2002, neuvoston direktiivin 96/23/EY täytäntöönpanosta määritysmenetelmien suorituskyvyn ja tulosten tulkinnan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
 
Viitteet:
Pikkarainen PH, Salaspuro MP, Lieber CS.A method for the determination of "free" acetaldehyde in plasma. Alcohol Clin Exp Res. 1979 Jul;3(3):259-61.
Jokelainen K, Roine RP, Väänänen H, Färkkilä M, Salaspuro M. In vitro acetaldehyde formation by human colonic bacteria. Gut 1994; 35: 1271-4.
NIOSH Manual of Analytical Methods (NMAM), Fourth Edition. ALDEHYDES, SCREENING: METHOD 2539, Issue 2, dated 15 August 1994 - 10 pages.
 

Lue lisää: Määritä asetaldehydipitoisuus elintarvikkeesta Biohitin laboratoriossa


Asetaldehydi I luokan karsinogeeni

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö IARC (International Agency for Research on Cancer) totesi lokakuussa 2009, että alkoholijuomissa oleva ja siitä sisäsyntyisesti muodostuva asetaldehydi on ryhmän I karsinogeeni eli ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydi kuuluu samaan vaarallisuusluokkaan kuin esimerkiksi asbesti, formaldehydi ja bentseeni. Kaikkia ryhmän 1 karsinogeeneja koskee yhtenäinen periaate: niille altistumista on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin välttämään. 
Tietyt ruoansulatuskanavan mikrobit (hiivat ja bakteerit) muodostavat ihmiselimistön tärkeimmän asetaldehydialtistuslähteen. Mikrobit tuottavat asetaldehydiä alkoholista, ja tietyissä olosuhteissa myös sokerista. Toisin kuin maksa mikrobit ja suolen limakalvo eivät pysty asetaldehydiä hävittämään. Alkoholin vaikutuksesta asetaldehydiä kertyy runsain määrin sylkeen ja muualle ruuansulatuskanavaan. Asetaldehydi on aine, joka kerääntyy elimistöön useista eri lähteistä ja siksi sen jatkuva saaminen lisää kumulatiivisesti useiden eri elinten syöpäriskiä. Asetaldehydi on erityisen haitallinen hapottomassa mahassa, koska siellä suun ja suoliston mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan alkoholista ja sokerista paikallisesti karsinogeenista asetaldehydiä.
 
Lähde: IARC, Secretan et al (2009)
 

Lue lisää: Tutkimustietoa Acetiumista